Tutkimukseni ovat päättyneet.

Ystäväni ja tutkijatoverini. Edellisen paljastuksen valossa en voi enää jatkaa tutkimustani. Tulen kirjaamaan muistiin kaiken minkä olen saanut selville, mutta tästä eteenpäin muu jää kunkin omien päätelmien varaan. Jumalan pojan kohdalla on tapahtunut jotain sellaista, joka ylittää tunnetun tiedon rajat ja katson siksi parhaimmaksi vetäytyä nyt näyttämöltä.

Lämmin kiitokseni teille kaikille, jotka olette auttaneet minua, olen saanut teiltä paljon mielenkiintoista ja arvokasta tietoa.

Minun osaltani tutkimus päättyy, mutta itse tarina jatkuu. Katsokaa TÄSTÄ miten.


Hyvästi ja kiitos.


Teidän,

Luukas Härkönen, LT

Video.

Hyvät lukijani.

Kuten viime viikolla mainitsin, tietooni on tullut jotain mullistavaa. Matteus toi minulle dokumentin, jonka hän on aiemmin salannut. Hän sanoi, että ei ole halunnut järkyttää minua, että tämä VHS-nauha sisältää jotain sellaista, jota hän ei ole kyennyt selittämään edes itselleen. Video on kuvattu vuonna 1989 Ihmisen perillisten tukikohdassa.

En oikeastaan kykene sanomaan siitä enempää kuin sen, että tämän valossa tutkimukseni Jumalan pojan kohtalosta näyttäytyy täysin uudessa valossa. Minun keinoni loppuvat tähän, enkä voi kuin merkitä muistiin sen mitä olen tähän mennessä saanut selville, että erinäisten vaiheiden jälkeen Jumalan poika kuoli todistettavasti Helsingin lääninvankilassa 11.4.1989. Katsoimme tämän yhdessä Markuksen ja Johanneksen kanssa ja he ovat yhtä järkyttyneitä kuin minäkin.

Katsokaa video. Katsokaa päivämäärää.

Teidän,

Luukas Härkönen

Erittäin mielenkiintoisia uutisia.

Matteus otti minuun eilen yhteyttä. Hän on näyttänyt minulle jotain, joka mullistaa tutkimukseni. En voi vielä paljastaa teille rakkaat lukijani mistä on kyse, mutta palaan asiaan pikimmiten. Kyseinen dokumentti on saanut minut aivan tolaltani ja minun täytyy miettiä, miten suhtautuisin siihen.

Pysykää mukana, lisätietoa tulossa pian!


-Luukas

Markuksen isä.

Tässä (kerrankin oikein värikuvassa! Kiitos Markus.) yksi ryhmän ydinjäseniä, Simon "The Rock" Pietari, ystäväni Markuksen edesmennyt isä. Markus on kertonut, että isä oli haluton puhumaan ryhmän viimeisistä käänteistä ja hermostui nopeasti jos asia nousi esille. Ehkä siihen liittyi petturijäsenen itsemurhakin, Markus kertoi että isä oli koettanut etsiä kovasti uusia jäseniä ryhmään ja pitää henkeä yllä johtajan katoamisen jälkeen. Vuonna 1991 hän perustikin uuden järjestön, joka keskittyi paljolti samojen agendojen ympärille!

Hauskana kuriositeettina Markus kertoi että "The Rock" säilytti liikkeen tukikohdan avainta ohuessa narussa, joka roikkui aina hänen kaulassaan.

Seurusteli alkoholistien ja lastenkin kanssa?

Tämä nuori nainen kertoo, kuinka tapasi Jumalan pojan päiväkerhoretkellään lapsena. Hänen kertomuksestaan saa kuvan, että Jumalan poika oli kaiken kaikkiaan varsin suvaitsevainen eri ihmisryhmiä kohtaan.

Maria säilytti takkia!

Tapasin vihdoin eilen tämän aiemmin mainitsemani Marian. Hän myönsi tunteneensa Jumalan pojan läheisesti noihin aikoihin. Torniossa nykyään asuva nainen meni katsomaan Jumalan pojan ruumista vankilaan kuultuaan tämän kuolemasta, mutta ei sitä luonnollisestikaan koskaan nähnyt. Hän sai kuitenkin mukaansa Jumalan pojalta jääneen takin ja on säilyttänyt sitä siitä lähtien uskollisesti (takki on tässä kuvattu irrallaan hienosta silkkipaperikääreestään).

Jerry Halloween vaikuttui syvästi.

Vihdoinkin lisää tietoa siitä, mitä Jumalan pojan ja liikkeen sanoma oikein piti sisällään! Jerry Halloween otti minuun yhteyttä ja halusi kertoa, mistä Jumalan pojan ajatuksissa pohjimmiltaan oli kyse. Jotkut termit ovat minulle edelleen epäselviä, mutta näyttää siltä, että Jumalan poika oli mahdollisesti hyvin vaikuttava puhuja.

Johtajan kuolema yhä arvoitus?

Tapahtumien kulku alkaa nyt olla minulle selvää yhtä merkittävää seikkaa lukuunottamatta: Mitä Jumalan pojan vangitsemisen jälkeen tapahtui? Haastattelin entistä Helsingin lääninvankilan johtajaa, joka kertoi asiasta mielellään, sillä illan tapahtumat kalvoivat häntäkin edelleen. Tuomion langettamisen jälkeen Jumalan poika todellakin kuoli epäilyttävissä olosuhteissa sellissään. Yllä on valokopio hänen kuolintodistuksestaan, jonka sain Matteuksen kontaktien kautta. Kuolinpäiväksi on merkattu 11.4.1989.

Vankilalääkäri totesi Jumalan pojan kuolleen n. klo 21.00 ja ruumis siirrettiin kellarin ruumishuoneelle säilytykseen oikeuslääkärin lausuntoa ja kuolinsyyntutkimusta varten. Kolme päivää tämän jälkeen, 14.4. 1989, yövartija havaitsi säilytyslokeron oven olevan auki ja ruumiin kadonneen. Hälytystä ei ollut, vartija on varma ettei kukaan ole päässyt ryöstöaikeissa tunkeutumaan kellariin. Hän kertoi nähneensä outoa valonkajastusta huoneesta ja meni katsomaan, mutta kuten näette oheisesta kuvasta (kävin nappaamassa tämän omin päin ), ikkunassa on kalterit, eikä sieltä ole oven lisäksi muita ulospääsyteitä. Mystistä kerta kaikkiaan! Ruumiin katoaminen on siis totta.

Sinetöikö hyökkäys Temppeliaukion kirkkoon liikkeen kohtalon?

Huippu-uutisia! Lääkäriystävänne Luukas, eli allekirjoittanut, törmäsi äskettäin aivan huikeaan faktaan Ihmisten perillisten vaiheista. Markus oli oikeassa, se kelmi. Jumalan poika todellakin pidätettiin ja vangittiin huhtikuussa 1989. Syynä oli miehen aggressiivinen riehuminen Temppeliaukion kirkossa:

Kuva ryhmästä

Tästä vanhasta lehtikuvasta koko tutkimukseni sai alkunsa! Hahmoissa on jotain etäisesti tuttua vai mitä? Ainakin tuon pitkätukkaisen uskon nähneeni ennenkin. Näytin kuvaa muutamalle ystävälleni ja pitkällisen pohdinnan tuloksena yksi heistä totesi varovasti, että kyseessä saattaa olla eräs ryhmittymä, joka toimi Helsingissä 1980-luvun loppupuolella.

Luonnollinen uteliaisuuteni suorastaan vaatii minua selvittämään asian pohjamutia myöten. Ratkaisu on toivoakseni koko ajan lähempänä!

Miksi Jumalan poika vetäytyi kampanjasta?

Matteuksen kontaktit ovat kullanarvoisia työssäni! Kävin haastattelemassa Wilma Schlizewskiä, joka teki 1980 -luvulla mainoskampanjaa Jumalan pojan kanssa.

Ilahduttavaa palautetta - kommenttejanne kaivataan!

Kiitos runsaista yhteydenotoistanne. Blogini on nyt auki kommenttejanne varten, joten voitte kertoa ajatuksianne myös täällä. Ehkä saamme aikaan jopa tieteellistä kiistaa!

Moni on osoittanut mielenkiintoa asiaa kohtaan. Eräs henkilö väittää muistavansa ryhmän ja hänen näkemyksensä tuo täysin uusia sävyjä käsitykseeni liikkeen toiminnasta:

“Minä näin Jumalan Pojan ohimennen 1980 -luvulla ja hän puhui jotain kannibalismista, oman ruumiinsa syömisestä ja veren juomisesta. Minulle kävi ilmeiseksi, että hän oli selkeästi häiriintynyt ja yleisöstäkin suurin osa poistui. Myöhemmin sitten kuulin, että liikettä vastaan kampanjoinut juristi olisi kokenut hetkellisen sokaistumisen, jonka oli aiheuttanut Jumalan Poika, mutta sehän oli selkeästi valhe, koska Jumalan Poika oli tässä vaiheessa jo kuollut.”

Toinen henkilö viittaa kenties vallitseviin asenteisiin liikettä kohtaan:
"Itselläni on vain hyvin hämäriä muistoja tuosta ajasta. Muistan, että minua varoiteltiin joutumasta tekemisiin tuon radikaalin liikkeen kanssa."

Eräs vastaajista väittää nähneensä Jumalan pojan Pietarissa, mutta hänkään ei kerro tarkemmin. Vaikka tiedot ovat varsin ristiriitaisia, uskon vakaasti, että saan totuuden vielä selvitettyä ja luotan suuresti teidän kaikkien apuun tässä asiassa!

Ystävänne

Luukas

Isä Mitro muistaa hyvin Jumalan pojan!

Selvittäessäni Jumalan pojan taustaa, kävi ilmi, että hän opiskeli pappiseminaarissa ennen liikkeen perustamista. Isä Mitro muistaa hyvin tämän pahasuisen ja levottoman oppilaan, joka lähti sittemmin pääkaupunkiseudun humuun. Uskon Jumalan pojan aloittaneen toimintansa pian tämän jälkeen...

Jaakobin ostokset v. 1988

Johannes kävi äsken luonani. Tilanne oli aika erikoinen, sillä hän oli löytänyt veljensä Jaakobin vanhan lompakon. Jaakob menehtyi tapaturmaisesti v. 1990 moottoripyöräonnettomuudessa, kuten olen tainnut joskus mainitakin. Hassu sattuma on, että lompakosta oli kolikoiden ja kirjastokortin lisäksi löytynyt tämä vanha kuitti samaisilta ajoilta, joita tutkin.

Ostokset ovat kummallisia, kuten kuitista näkyy. Johannes sanoi, että Jaakob kävi ostamassa nämä todennäköisesti Jumalan pojan pyynnöstä. Hän väitti myös, että noilla eväillä olisi aikoinaan ruokittu melkoinen liuta ihmisiä, mutta se tuskin voi ostosten pienuuteen viitaten pitää ihan paikkaansa.

Helpotusta tutkimuksen seurantaan

Minulle on tullut kovasti palautetta, että blogin lukijaksi ilmottautuminen on hieman liian hankalaa. Löysin internetistä ohjeet helpomman postituslistan pystyttämiseen ja se näyttäisi toimivan vallan mainiosti: Laitat vain noihin kahteen blogin oikeassa yläkulmassa oleviin tekstikenttiin nimesi ja sähköpostiosoitteesi ja sitten painat sitä alla olevaa "Submit"-nappia.

Ihan helppoa, jopa minulle joka olen aika tumpelo teknisissä asioissa. Tätä menoa minusta on tulossa varsinainen IT-ammattilainen!

Tämän jälkeen saan yhteystietosi ja voin postittaa sinulle tutkimukseni viimeisimmät käänteet, sekä lopputuloksen.

-Luukas

Yhteydenotto Martalta!

Rakkaat lukijani, pahoitteluni hiljaisuudesta, olen saanut paljon kiinnostavaa tietoa ja tulen pian jakamaan sitä teillekin. Juuri eilen minuun otti yhteyttä eräs Martta -niminen rouvashenkilö, joka kertoi hänen ja sisarensa Marian olleen erittäin läheisiä Jumalan pojan joukkion kanssa. Martan mukaan Jumalan poika oli karismaattinen, nuoren naisen silmin ihan komeakin mies, jonka hänen sisarensa kyllä tunsi huomattavasti läheisemmin. Tässä katkelma hänen viestistään, jonka sain sähköpostilla:

"--- Jumalan poika oli tunnettu henkilö niissä piireissä joissa me liikuttiin. Oltiin usein mukana tapahtumissa, enimmäkseen kahvinkeittäjinä ja apulaisina (minä kyllä aika lailla tein kaiken työn sisareni keskittyessä tälläämään itseään...)"

Kiinnostuin tietysti suuresti asiasta, mutta Martta ei ollut halukas puhumaan asiasta enempää. Hän sanoi, että ne asiat kuuluivat hänen nuoruuteensa 1980 -luvun villeinä vuosina ja vihjasi toistamiseen sisarensa olevan parempi henkilö kertomaan enemmän. Sain häneltä ilokseni tämän Marian yhteystiedot ja aion lähestyä häntä piakkoin!

- Luukas

Toiminta jatkuu edelleen!

Hyvät ystäväni. Minulle on selvinnyt, että Jumalan pojan toiminta oli paljon laajamittaisempaa kuin olen osannut otaksua. Ydinryhmä hajosi johtajansa kuoleman jälkeen, mutta liikkeen jäsenet jatkoivat pitkäjänteistä työtä kannattajien parissa ja saivat luotua sen pohjalta varsin organisoitua toimintaa, joka on kestänyt tähän päivään saakka.

Otin nykyisistä toimipisteistä valokuvia iloksenne. Moni varmaan tunnistaa ne katukuvastamme, vaikka ainakin minulle niiden toiminta on tähän saakka ollut arvoitus.

Ryhmän jäsen petti Jumalan pojan.

Hahaa, Matteus myönsi kuuluneensa ryhmään! Hän tutustui Jumalan poikaan pian tehtyään konkurssin liike-elämässä 1985. Matteus paljasti minulle lisää liikkeen viimeisistä vaiheista: Huhtikuun 10. päivänä, kaksi päivää Temppeliaukion kirkolla tapahtuneen mellakan jälkeen, ryhmä kokoontui kantapaikkaansa. Heillä oli isot juhlat, joista tässä pari dokumenttia (Jumalan poika on tuossa keskellä, valitettavasti kasvoja ei näy kunnolla. Matteus on toinen oikealta.)

Matteus kertoi, että yksi ryhmän jäsenistä petti heidät kaikki ilmiantamalla tukikohdan poliisille ja Jumalan poika pidätettiin. Matteuksen mukaan poliisi tai jokin muu taho oli lahjonut hänet. Tässä pätkä Markuksen käsikirjoitusta, jossa kuvataan kyseistä tapahtumaa. Matteus kyllä sanoi että Ihmisen perillisillä ei ollut aseita käytössään, joten Markus lienee hieman liioitellut asiaa.

Veljekset Jaakob ja Johannes.

Innokkaat lukijat, kiitos runsaista yhteydenotoista. Yhä jännittävämpiä käänteitä Jumalan pojan ja Ihmisten perillisetn vaiheista on selvinnyt äskettäin. Matteuksen kautta olen saanut yhteyden nuoreen mieheen, joka väittää että hän ja hänen veljensä kuuluivat liikkeeseen. Tapasin Johanneksen, joka oli niihin aikoihin vain 8 -vuotias ja sai olla mukana isoveljensä seurana. Ohessa kuva veljeksistä lapsina, vasemmalla Johannes, oikealla Jakob, joka oli liikkeen kantavia voimia.




Johannes näytti minulle liikkeen tukikohdan sijainnin Vaasankadulla. Tästä ikkunasta, ei ehkä ensisilmäyksellä uskoisi, että Jumalan poika joukkoineen piti majaansa sen takana 20 vuotta sitten...

Performanssihankkeita ja taiteellista kunnianhimoa.

Kyselin asiasta ja sain tietää Ihmisten perillisten taiteellisista ambitioista. He järjestivät esityksiä ympäri Helsinkiä, joista osaan sisältyi jopa järkyttävää ja taiteellisesti varsin kunnianhimoista materiaalia. Hämmentävää. Epäilen että Matteus kuului liikkeeseen, vaikka hän ei myönnä asiaa. Hän antoi minulle alla olevan dokumentin, jonka täytyy olla suunnitelma tällaista performanssia varten. Kuinka Matteus olisi muuten saanut sen käsiinsä?

Yhteistyökumppanin poika kertoo.

Minuun otti yhteyttä Matteus, entinen bisnesmies, joka kertoi tunteneensa liikkeen jäsenet henkilökohtaisesti. Hän vaikuttaa nykyään hyväntekeväisyyden parissa ja kertoi että Ihmisen perillisillä oli useita eri yhteistyökumppaneita, joista yhden poikaa kävin haastattelemassa. Mies on jatkanut isänsä työtä.

Outoja tapahtumia liikkeen ympärillä...

Tässä on mielenkiintoinen lehtiartikkeli vuodelta 1987, jonka löysin penkoessani Helsingin Sanomien arkistoja. Ympäristövirasto muistaa tapauksen. He sanoivat että mies oli huudellut jotain legioonasta tai legioonalaisesta. He selvittivät, oliko kyseessä bakteeri, silminnäkijöiden mukaan mies ei näyttänyt infektoituneelta, vaan päihtyneeltä, eikä mitään myrkkyjä löytynyt. Kuulostaa varsin kummalliselta, mitä tämä voi tarkoittaa?

Tässä Hakaniemen ympyrätalon edusta, jossa Jumalan poika usein piti puheitaan.

Tuttavat antoivat ruokaa ja rahaa.

Jumalan poika oli koulutukseltaan kirvesmies. Liikkeen aktiiviaikana hän ei kuitenkaan ollut vakituisessa työsuhteessa, kuten eivät muutkaan liikkeen jäsenet. Toimeentulotuki varmaankin takasi osan porukan tuloista, mutta kävi ilmi, että Jumalan pojan ystäväpiiriin kuului joitakin avokätisiä henkilöitä.

Useita erilaisia viestejä.

Mitä Jumalan poika sitten oikein yritti meille viestittää? Kysymys on monimutkainen, mutta ilokseni voin sanoa, että olen saanut runsaasti yhteydenottoja ihmisiltä, jotka olivat mukana liikkeen toiminnassa. Liike puhui Jumalan valtakunnasta, johon ihmisiä haluttiin asianmukaisesti valmistaa. Elämäntapoihin kuului muun muassa tuo kostamatta jättäminen (Liikkeen parissa tätä kutsuttiin hauskasti ”toisen posken kääntämiseksi”), johon jo viittasinkin, sekä laupeuden (?) periaate, jonka olen käsittänyt tarkoittavan jonkinlaista yleistä ystävällisyyttä toisia ihmisiä kohtaan. Myös kritiikkiä aikalaiskirkkoa kohtaan esiintyi.

Serkku samalla asialla.

Jumalan pojan serkku Johannes keräsi ympärilleen vastaavaa ryhmittymää Mellunmäen ympäristössä. Johannes ei ollut yhtä innostunut varsinaisesta toiminnasta, vaan kehotti ihmisiä liittymään Jumalan pojan joukkoihin. Johannes oli terävä ajattelija, joka kirjoitti paljon mm. Ylioppilaslehteen nimimerkeillä "Huutava ääni" ja "Kastaja". Serkun kohtalo on yhtä mystinen kuin Jumalan pojankin - hän katosi joulukuussa 1988 jäljettömiin omasta asunnostaan...

Agendana elämäntapa?

Edistystä! Minuun otti edellisen viestini jälkeen yhteyttä Markus, joka kertoi tehneensä Jumalan pojasta elokuvan vuonna 1991, siis varsin pian liikkeen aktiivisimman toiminnan lakattua! ”Messias” jäi Markuksen mukaan harmittavan vähälle huomiolle, mutta hän innostui suuresti kun kuuli tutkimuksestani ja lupasi auttaa minua kaikin tavoin. Hyvin ystävällistä häneltä. Aion katsoa elokuvan, se vaikuttaa ihan mukavalta pätkältä.

Käsitykseni mukaan Jumalan pojan agenda ei ollut suoranaisesti poliittinen, vaan hän puhui tietynlaisen elämäntavan puolesta. Elämäntapa näyttäisi kiteytyvän sellaisten pyrkimysten ympärille, että kun toinen ihminen esimerkiksi tekee toiselle jotain ikävää, ei ole toivottavaa kostaa, vaan on pyrittävä nousemaan tilanteen yläpuolelle.